Psykoterapia on pääosin keskustelun keinoin toteutuvaa, tavoitteellista ja jäsenneltyä yhteistoimintaa asiakkaan ja psykoterapeutin välillä. Psykoterapiaan hakeutuessaan henkilö useimmiten kärsii joistain häiritsevistä tunteista tai toistuvasta kokemuksesta. Pulmallinen kokemus saattaa liittyä aiempiin, joskus varhaisiinkin elämänkokemuksiin ja ihmissuhteisiin, tai tuoreempaan muutokseen jonka myötä elämä saattaa tuntua liian kuormittavalta. Joskus jokin äkillinen tapahtuma tai traumaattinen kokemus saattaa laukaista raskaita ja vaivaavia tunteita ja ajatuksia.
Tavallisia psykoterapian avulla käsiteltäviä tilanteita ovat erilaiset psyykkiset häiriötilat kuten masennus tai työuupumus, sekä erilaiset ahdistustilat kuten sosiaalinen jännittäminen tai paniikkioireet. Psykoterapian keinoin on mahdollista tutkia omaa elämää, ihmissuhteita, ja tapojaan ajatella, tuntea ja toimia – myös tilanteissa, jolloin kyseessä ei ole psyykkisen häiriötilan hoito. Psykoterapia toimii hyvin itsetuntemuksen kehittämisen tukena.
Voimauttamossa psykoterapeuttinen viitekehys on ensisijaisesti kognitiivis-analyyttinen, joka on integratiivinen psykoterapiamuoto. Se tarkoittaa, että psykoterapiassa otetaan asiakkaan yksilöllinen tilanne ja tarpeet huomioon mahdollisimman hyvin, sekä sovelletaan tarpeenmukaisesti eri psykoterapeuttisten viitekehysten hahmotustapoja ja tekniikoita. Tavoitteena on löytää asiakkaan tarpeet mahdollisimman hyvin huomioiva ja niihin soveltuva työskentelytapa.
