Miten ja mitä työnohjauksessa ohjataan?

Työnohjaus on ohjaajan ja ohjattavan välistä yhteistyötä, joka usein ymmärretään kirjavasti. Toiselle työnohjaus tuo mieleen omaan työntekoon kohdistuvan neuvomisen ja opastamisen, toinen kääntyy mieluummin coachin tai valmentajan puoleen, kun jo termit sinänsä tuntuvat mukavan muodikkailta ja dynaamisilta.

Coachilla ja valmentajalla on paikkansa, mutta niin on työnohjauksellakin. Se tarjoaa mahdollisuuden aiemmin mainittuja menetelmiä syvällisempään työn tekemisen tutkimiseen ja kehittämiseen. Työnohjaaja ei useinkaan ole ohjattavan alan sisällöllinen asiantuntija – miten ja mitä työnohjauksessa siis ohjataan?

Jotta työnohjaus on vaikuttavaa, on työnohjaajan ammattitaidon perustuttava pätevälle teoreettiselle taustalle, jonka kautta ohjattavan tilannetta jäsennellään. Voimauttamossa työnohjaus rakentuu keskeisesti kognitivis-analyyttiseen teoriaan ihmisen sisäisen kokemuksen ja toiminnan rakentumisesta. Sosiaalipsykologinen tutkimustieto ja teoriat ovat työryhmien ja niiden dynamiikan ymmärtämisen apuna. Tämän kokonaisuuden kautta on mahdollista tutkia itsen ja työn tekemisen suhdetta.

Perinteisesti työnohjausta on sovellettu aloilla, joilla psyykkinen ja emotionaalinen kuormitus on suurta. Niinpä menetelmää on sovellettu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla jo vuosikymmeniä. Hiljalleen työnohjaus on laajentunut muillekin aloille. Tämä on positiivinen kehityssuunta tilanteessa, jossa moni työ ja ala ovat muuttuneet luonteeltaan tieto-, tiimi- ja verkostotyöksi, jossa työn ja vapaa-ajan rajat ovat epäselvät. Työ on usein psykologisesti kuormittavaa, ja vaatii esillä olon ja oman osaamisen esille tuomisen taitoja. Tällöin vuorovaikutustaidot ja oman kuormitustason tunnistamisen ja säätelyn taidot ovat tärkeitä.

Tyypillisiä työnohjauksessa pohdittavia kysymyksiä ovatkin esimerkiksi esimies-alaissuhteet, oma rooli työyhteisön muutostilanteissa tai erilaiset työpaikan vuorovaikutukseen liittyvät teemat. Työnohjauksessa voidaan tutkia, millaiset ajatus-, tunne- ja toimintatavat ovat ominaisia juuri minulle, miten juuri minä esimerkiksi käsittelen stressiä tai kommunikoin puoleni pitäen haastavissa vuorovaikutustilanteissa.

Esimiehille ja asiantuntijoille työnohjaus voi tarjota myös hengähdystauon, sen kaivatun mahdollisuuden pysähtymiselle työn teemojen äärelle. Tavalla, johon muutoin ei tunnu olevan aikaa tai mahdollisuuksia.

Jos kiinnostuit, kysy lisää!

Share